Vuosina 2011 – 2013 toteutun Liikkuvan Arjen Design -projektin lähtökohtana olivat havaitut muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarpeet joukkoliikenteeseen, asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa.
Kehittämiskohteina olivat:
1. Pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Kivistön alueelle
2. Pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä
3. Pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa
Kehittämiskohteiden kautta saatiin kattavasti tietoa ja kokemusta toimintamalleista hyödynnettäväksi myös muilla kaupunkialueilla. Työ jatkuu Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoittamassa Liikkuvaa arjen design – Pyöräkeskuksesta 2.0 pyöräilykaupunkiin -projektissa 2013 – 2016.
Projektin kohderyhminä olivat pääkaupunkiseudun kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaavat, julkisen liikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja jalankulkijat sekä muotoilualan nykyiset ja tulevat ammattilaiset. Yhteistyökumppaneina olivat keskeiset pyöräilyn edistämisen parissa pääkaupunkiseudulla toimivat organisaatiot (mm. ohjausryhmässä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Vantaan kaupungin Kivistö-projekti, HKL, HSL, VR, Liikennevirasto, Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry, Ympäristöministeriö). Projektin status osana virallista World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa lisäsi näkyvyyttä kumppaneille ja muille kiinnostuneille.
Asetetut tavoitteet toteutuivat kaiken kaikkiaan hyvin. Projektissa syntyneet 31 tuote- ja palvelukonseptia on koottu Liikkuvan arjen designia -julkaisuun (myös englanniksi). Hankkeessa syntyi myös osallistavan suunnittelun työskentelymalli, Liikkuvan arjen työhuone, johon kaikki kiinnostuneet kaupunkilaiset – muotoilijat, kaupunkisuunnittelijat, opiskelijat, pyöräilijät, palveluntarjoajat – ovat tervetulleita oppimaan toisiltaan. Kohtaamisissa viritellään ajatuksia ja pontta paitsi omaan arkeen, myös yhteistyöhön jaettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
PROJEKTISSA SYNTYNEET TUOTE- JA PALVELUKONSEPTIT >
PROJEKTIN OMAT VERKKOSIVUT >
Projektissa suunniteltiin Helsingin ensimmäisen pyöräkeskuksen sisustus ja visuaalinen ilme sekä toteutettiin kesällä 2012 selvitys keskuksen palvelun tarpeista ja toimivuudesta. Toimintaa jatkettiin samalla konseptilla vuonna 2013 ja hanke tarjosi konsultointiapua keskuksen koordinaattoreille.
Kesällä 2012 testattiin myös verkostomaista pyöräkeskuskonseptia. Pyörän huoltoasema tarjosi pyöräilijälle pyörän itsehuoltoon tarvittavia välineitä reitin varrelta. Palvelua kokeiltiin viidellä lippakioskilla ja Pyöräkeskuksessa.
Syksyllä 2013 järjestetyssä Liikkuvan arjen työhuoneessa ideoitiin Pyöräkeskuksen tulevia palvelumuotoja hankkeen kokemusten ja tuolloin luonnosvaiheessa olleen Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämisohjelman pohjalta. Tilaisuudessa hahmoteltiin pääpyöräkeskuksen lisäksi alueellisen ja liikkuvan pyöräkeskuksen sekä itsepalveluaseman palvelutarjontaa. Keskus jatkaa toimintaansa edelleen ja Helsingin innovaatiorahasto myönsi rahoitusta projektille Pyöräkeskuksen ja sen alueellisten keskusten jatkokehittämiseen.
Projektissa suunniteltiin pysyvät opasteet maan ensimmäiselle viralliselle maastopyöräradalle Vantaan Vierumäellä. Vantaan kaupunki toteutti ja asensi pysyvät opastekyltit syksyllä 2013.
Kivistön aluetta ajatellen suunniteltiin Sykleri-infopilarikonsepti, joka tekee pyöräilyä näkyväksi kaupunkikuvassa, tarjoaa hyödyllistä infoa pyöräilijöille reittien varrella ja kerää samalla tietoa kaupunkisuunnittelun kehittämiseksi. Konsepti eteni projektin puitteissa toteutussuunnitteluun.
Turvallisen koulupolun elementeistä luotiin neljä konseptia ml. toteutus- ja viestintäsuunnitelmat Kivistön asuntomessualueelle 2015. Vantaan kaupunki oli kiinnostunut konsepteista. Koulupolun puitteissa kokeiltua toimintamallia draamamenetelmien hyödyntämisestä kokemuksellisen tiedon keruussa muotoilu- ja kaupunkisuunnittelutyön tukena on analysoitu Draamapaja muotoilijoiden käytössä Marja-Vantaan Koulupolulla -raportissa.
Osaprojektissa luotiin malli yhteisöllisen suunnittelun vaikuttamiskeinoista julkisen kohteen ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Osaprojektin fyysisessä toteutuksessa taideprojektit olivat ensisijaisia. Teosten suunnittelu tapahtui kolmessa Malmin nuorisotalolla pidetyssä taidepajassa, joissa nuoret tekivät luonnoksia teemoista ja joista sen jälkeen suunniteltiin lopullinen teos. Teokset asennettiin Malmin bussiterminaalille marraskuussa 2012 ja ovat siellä toistaiseksi esillä.
Lisäksi Suomen ympäristöopisto Sykli järjesti Malmin asemalla esteettömyyden auditoinnin, jonka asiantuntijana toimi Kynnys ry. Lisäksi toteutettiin aseman jätehuollon nykytilan arvio ja kehittämissuunnitelma, joka esiteltiin VR:lle.
English